Seera birsaga afaan oromoo

Seera afaan isaaniitiin afaan Oromoo barreessuu yaalan. Rakkoolee gararreetti gara dheerina, gabaabina, laafina fi jabeenya sagalee jennee ibsine sun qaban. Kuni gadaa qubee afaan Oromootiif aduun baategadaa qormaata karaa saayinsii afaaniitiin maalummaan afaan kanaa sirnaan itti hubatame jechuu ni dandeenya. Tattaaffii ogeessa saayinsii afaanii Martin Moreno warra biyya Xaliyaaniitiin godhameedha. Akkaataa biyyaa itti bahaniin immoo,murnoota lamatti qodaman.

Jarri kuni warra barnoota sadarkaa lammaffaa biyya eessatti fixatanii digrii duraatiif alatti imalan ykn kanneen digrii duraa qaata biyya keessatti univarsitiirraa eebbifamanii digrii Maastersiitiif ykn Doktaraatiif deeman of keessaa qaba. Isaan kuni biyya itti deeman, universitii itti baratan, maal akka baratan, yeroo hammam keessatti barnoota san akka xumuran, maallaqa ittiin jiraataniifi meeqa akka argatan beekaniiti xayyaaraanaan gara biyya itti baratan sanitti imalan.

Garri caalu, Ilmaan Amaaraa haa tahan malee, ilmaan sabootaafi sablammiilee birootis hammi tokko ni jiran. Siyaasaa gara bitaatti conqoltutti waan amananiif bitaaleeyyii yaada maarkisistii ykn sooshalistiitiin masakamuufi biyyaas ittiin masakuu kajeelan. Isaan kuni, dura Waldaya Barattoota Itophiyaa kan Awuroopaa jedhamuun beekkamu ijaarratan. Ilmaan Oromoo miseensoota waldaa kanaa tahan keessaa, kanneen Afaan Oromoo gara afaan barruutitti akka tarkaanfatu hawwaniifi hawwii sanas dhugoomsuuf hojii nama boonsitu hojjataniifi seenaanis dagachuu hinqabneetu jira.

Isaan kuniis Haylee Fidaatiifi Abdullaahi Yuusuf turan. Lameen keessaa Qubeefi bara kufiinsa Haylesillaasee booda kan qooda guddaa qabu Haylee Fidaati. Qubee Martin Moreno fudhatanii jijjiirama xiqqaa itti gochuudhaan ittiin barreessuu jalqaban. Qubeen isaaniitiis kunoo tana. Qabxiin lammaffaan Qubee tanaan biyyatti galanii ittiinis barreessuuf hiree yoo argatan makiinaan barruutiifi manni maxxansaa kanaaf qophaawan jiraachuu dhabuudha dagatan. Akkasiinuu qubee tana lafa hinkeenye.

Bara keessa kitaabban lama biyya Jarmanitti maxansiisan. Kitaabni duraa, akkuma maqaan isaatuu himutti kitaaba seera afaaniiti. Kan Bara Birraan Barihe jedhu immoo, roorroo sirni nafxanyaa ummatarraan gayu bifa diraamaatiin dhiheessa.

Yoos sochiin ABO tiis qaata jalqabde. Hoggansa Jaarraa Abbaagadaatiin [Elemo?

Gaaf Abbaan Gaarii Du'e-Qoosaa Afaan Oromoo- maxxansa lammaffaa-Reposted

Waraanni ijaaramuus barnoota siyaasaa, leenjii lolaatiifi barnoota qalamaa akka argatu, barnoonni kuniis afaan Oromootiin akka kennamu murteeffame. Makiinaa Barruutiin barreessuuf immoo, makiinaaleen qubee tanaaf qoramanii tolfaman hinjiran. Makiinaan jirtu tanuma afaan Ingiliizii qofa. Barkoo ykn baallaa xixiqqoo mallattoolee garii gararreerra gubbaarra jiran harriiqqaadhaan bakka buusanii barreessuu jalqaban.

Kuniis golollee waraqaa ooftu oliifi gad qabuudhaan harriiqqaa ykn qabxii itti godhuu dirqama tahe.Abbaan qubee sun ammoo dhimma wal diddaa siyasaa irraa dhiibamee biyya gadhiise. Qubeen qacaleen reefuu dhalatte abbaa malee yatiima orphan taatee hafte. Irra hedduutti sirni barreeffama qubee Afaan Oromoo biyya alaa keessatti hojii irra oolaa jiru, sirna barreeffama ABOn waggoota dheeraaf dagaagsee fi barsiisaa yoona gahee dha.

Sirna qubee Afaan Oromoo kan yeroo duraaf labsee fi barsiisuus eegale dhaabuma ABO tahuu isaa itti walii galla. Haa tahuutii ABOn akkuma bara tti mootummaa cehumsaa hoggasii gadhiisee baheen, barsiifni qubee isaas akka hawwametti bifa wal fakkaataadhaan uniformally biyya keessaa fi alatti dagaaguu hin dandeenye. Hayyota biyya keessatti hafanis tahu dandeettii fi beekkomsa afaanichaaf qabaniin osoo hin taane, duubbee laalcha siyaasaa isaaniitiin madaalamuun ulaagaa barbaachisaa waan taheef, beekkomsa isaanii gahummaattii fi itti fufiinsaan gumaachuuf hiree dhowwataman.

Hayyoota ala jiraniifis afeerraan bifa kanaa yoo dhihaatu hin dhagahamne. Kanaafuu namootuma hagoo mataa gad qabatanii dubbii garaa kaayyatanii buluu filatan qofa irratti dirqamichi jige. Ummanni Oromoo Gujii hiikkaan Oromummaa isaa haalu kuusaa jechootaa san keessatti barreeffamuu isaa irraa fincilee hiriira bahee iyyate.

Kuusaan jechootaa sunis bakka gahe mara irraa sassaabamee akka gubamu gaafatamee gubamuun isaas ni yaadatama. Dogoggorri ulfaataan akkasii kun kan maddu warri qorannoo geggeessu beekkomsaa fi dandeettii, akkasumas gargaarsa gahaa hojii kanaaf barbaachisu qabaachuu hanqachuu irraa akka tahe wal nama hin gaafachiisu.

Hanqinoota kanaa fi kana fakkaatantu wal utubee akkaataa barreeffama biyya keessaa fi isa biyya alaa addaan wal irraa fageessaa deemaa jira.

Kaplan health assessment test bank

Ogeeyyiin afaanii dhimma kana irratti dirqama fudhatanii hojjechaa jiran ogeeyyii hangafoota kan sababa laalcha siyaasaatiin biyya irraa fagaatan waliin hariiroo dhabuutu yaaddoo kana guddisaa deemaa jira. Hariiroon dhimma biraa yoo hafe, afaan kana guddisuu irratti hariiroo dhimma ogummaa kanaa jabeeffatanii yaada wal dabarfachuun waaltessa sirna barreeffama afaanichaaf dirqamatti barbaachisa ture.

Sun hin taane. Kanaafuu akka itti hayyonni biyya keessaa yaadanii fi hayyonni hangafni biyya alaa jiran yaadan gidduutti garaagarummaan dhalatu waaltessa sirna afaanichaa miidhaa jira.

Fakkeenya kaafnee haa laallu. Qaamota haasaa parts of speech saddeettaniif maqaan dur yeroo qubeen barsiifamuu eegalu kennamaa turee fi amma biyya keessatti kannamee jiru wal irraa fagaatee jira. Afaanuma tokko tahee garaagarummaan sirna barreeffamaa kana fakkaatu yoo dhalatu nama yaaddessuu qaba.

Tarii namoonni mataa gad qabataniituma matayyaadhaan qorachaa jiran jiraachuu ni malu. Waan walitti dhufamee hojjetamu akkasii kanatu rakkoo dhalataa jiru kana hambisa waan taheef. Qorannoon mata mataatti geggeeffamu walitti sassaabamee waltajjii hayyoota hirmaachisu irratti mariif hin dhihaatu taanaan daranuu rakkoo hammeessa.

seera birsaga afaan oromoo

Kunniin fakkeenyumaaf dhihaatan malee, garaagarummaaleen kana caalan hedduutu jiru. Kun gaarii haa fakkaatu malee balaa hamaa qaba.Oromo News. African News. Formerly Oromia Quarterly. Gadaan Maccaa bara kana haaromsaaf godaanee akka ture namnuu quba qaba.

Lauree 23 febbraio 2018 ore 9

Godaansa sanarratti seerri bulmaataa tumaamee jira. Abbootiin Gadaas alangaa quwaasuun seericha tumuun mirkaneessan. Gadaanis hojii jalqabee jira. Waan hundaafuu, dookmentiin seera tumamee kunootii dubbisaa! You are commenting using your WordPress. You are commenting using your Google account.

Blender materials addon

You are commenting using your Twitter account. You are commenting using your Facebook account. Notify me of new comments via email. Notify me of new posts via email. This site uses Akismet to reduce spam.

Learn how your comment data is processed. Qooduuf kaaniif dabarsaa, tokko jedhanii lamatti taruu! Gadaan Quufaa Gabbina! OromianEconomist - November 20, Reply. Leave a Reply Cancel reply Enter your comment here Please log in using one of these methods to post your comment:.

Email required Address never made public. Name required. Caqasaa, wal dhageessisaa, waan dhageettanis hojii irra oolchaa. Oromian Economist. Post to Cancel. Post was not sent - check your email addresses! Sorry, your blog cannot share posts by email. Click Through to the… on Defend the Oppressed Peoples i….

OromianEconomist on AI: The return of mass arrests….Seeraaliyoon seera shamarran ulfa ta'an mana barnootaa akka hin deemne dhorku bara tumamee waggoota dhaniif hojiirra ture haqxe. Seerri kun akka ba'uuf kan sababa ta'e, sababa weerara dhibee Iboolaa yeroos biyyattii raasee tureen manni barumsaa cufame deebi'ee yeroo banametti ijoolleen durbaa hedduun ulfaa'anii barumsatti deebi'uu isaanii ture.

Manni murtii biyya Lixa Afrikaatti Seeraaliyoon, Mudde keessa ijoolleen durbaa loogiin irratti taasifameera, mirgoonni namoomaa isaaniis sarbameera jechuun seera sana haqe. Manni murtii seericha kufaa taasise, "seerri loogummaa qabu" kun mirga ijoolleen durbaa barachuuf qaban dhorka jedhe.

Abbootiin seeraa dabalataanis wiirtuuwwan barnootaa ijoollee durbaa ulfa ta'aniif qofaatti warra kaan cinaatti qophaa'eefillee "kunis ijoollee durbaa irratti loogii biraa taasisuudha" jechuun qeeqeera. Pirezidanti Juuliyees Maadaa Bi'oo, ji'a tokko dura gara aangootti kan dhufan yoo ta'an, yaada murtee Mudde darbe sana irratti kennaniin karoorawwan misoomaa isaaniitiin "lammilee hunda kan hammatu" ta'a jedhanii turan.

Yeroo rakkoo Iboolaa sana keessa ijoolleen durbaa umuriin hin ga'iin ulfaa'uun dabalee ture. Kun ammoo ijoollee durbaa miidhaa fedhii saal-qunnamtiif isaanirra ga'uuf akka saaxilaman taasiseera. Seraaliyoon hawaasa ammayyummaa caalaa aadaa durii leellisudha.

Namoonni baayyeen akka jedhanitti dubartii akka gadi aantuu taatetti ilaalu. Rogeeyyii baayyeen biyyattii keessatti egeree dubartootaa fedhii isaanii malee kan murteessu dhiiradha jedhu. Yeroo weerara Iboola bara fi keessa dhibee sana to'achuudhaaf mootummaan manneen barnootaa hunda cufee ture.

Sababii kanaan, ijoolleen durbaa kumaatamaan lakkaa'aman ni ulfaa'an. Imaammanni bara bahe ijoollee durbaa ulfa taate akka hin baranne dhorku hojirra akka oolu ta'e. Kanarraa ka'uudhaan ijoolleen durbaa mana barumsaa dhorkaman. Haati qabeenyaa suuqii jiraattuu magaalaa Firiitaawon Aadde Memunaatuu Marga'ooo seera sana kuffiisuu isaaniif baayyee haarte.

Dhiibbee baayyee gadhee ta'e qaba.

seera birsaga afaan oromoo

Yoo intalli ishee ulfa taate ammoo mana barumsaatti ni ergitaa gaaffii jedhu ammoo, haati ijoollee lamaa kun jala murtee, "Lakki" mana akka isheen mana turtun godha. Ministirri Barnootaa Daaviid Mo'iniinaa Senghaa guyyichi ijoollee Seraaliyooniif guyyaa addaadha jedhan.

Kun ammoo rakkoo kana fakkaataniif karaa banuumala. Dhimmi ijoolleen durbaa ulfaa'an mana barumsaa dhaquu qabuufi dhaquu hin qaban jedhu Afrikaa, Taanzaaniyaa keessattis ijoodha. Pirezedaantiin Taanzaaniyaa yeroo ammaa Joon Magufuliin imaammata ijoollee durbaa ulfaa'an mana barumsaa irraa hambisuu jedhu deggaru. Haadhotiin dargaggummaan da'an yoo kan mana barumsaatti ergaman ta'e qalbiin isaanii barumsarra hin ta'uuf. Oduu Itoophiyaa Viidiyoo Jajjaboo.Seera afaan isaaniitiin afaan Oromoo barreessuu yaalan.

Rakkoolee gararreetti gara dheerina, gabaabina, laafina fi jabeenya sagalee jennee ibsine sun qaban. Kuni gadaa qubee afaan Oromootiif aduun baategadaa qormaata karaa saayinsii afaaniitiin maalummaan afaan kanaa sirnaan itti hubatame jechuu ni dandeenya.

Kl skylot result

Tattaaffii ogeessa saayinsii afaanii Martin Moreno warra biyya Xaliyaaniitiin godhameedha. Akkaataa biyyaa itti bahaniin immoo,murnoota lamatti qodaman.

Jarri kuni warra barnoota sadarkaa lammaffaa biyya eessatti fixatanii digrii duraatiif alatti imalan ykn kanneen digrii duraa qaata biyya keessatti univarsitiirraa eebbifamanii digrii Maastersiitiif ykn Doktaraatiif deeman of keessaa qaba. Isaan kuni biyya itti deeman, universitii itti baratan, maal akka baratan, yeroo hammam keessatti barnoota san akka xumuran, maallaqa ittiin jiraataniifi meeqa akka argatan beekaniiti xayyaaraanaan gara biyya itti baratan sanitti imalan.

Garri caalu, Ilmaan Amaaraa haa tahan malee, ilmaan sabootaafi sablammiilee birootis hammi tokko ni jiran. Siyaasaa gara bitaatti conqoltutti waan amananiif bitaaleeyyii yaada maarkisistii ykn sooshalistiitiin masakamuufi biyyaas ittiin masakuu kajeelan. Isaan kuni, dura Waldaya Barattoota Itophiyaa kan Awuroopaa jedhamuun beekkamu ijaarratan.

Troop track

Ilmaan Oromoo miseensoota waldaa kanaa tahan keessaa, kanneen Afaan Oromoo gara afaan barruutitti akka tarkaanfatu hawwaniifi hawwii sanas dhugoomsuuf hojii nama boonsitu hojjataniifi seenaanis dagachuu hinqabneetu jira. Isaan kuniis Haylee Fidaatiifi Abdullaahi Yuusuf turan. Lameen keessaa Qubeefi bara kufiinsa Haylesillaasee booda kan qooda guddaa qabu Haylee Fidaati. Qubee Martin Moreno fudhatanii jijjiirama xiqqaa itti gochuudhaan ittiin barreessuu jalqaban.

Qubeen isaaniitiis kunoo tana. Qabxiin lammaffaan Qubee tanaan biyyatti galanii ittiinis barreessuuf hiree yoo argatan makiinaan barruutiifi manni maxxansaa kanaaf qophaawan jiraachuu dhabuudha dagatan. Akkasiinuu qubee tana lafa hinkeenye. Bara keessa kitaabban lama biyya Jarmanitti maxansiisan.

Kitaabni duraa, akkuma maqaan isaatuu himutti kitaaba seera afaaniiti.

OromianEconomist

Kan Bara Birraan Barihe jedhu immoo, roorroo sirni nafxanyaa ummatarraan gayu bifa diraamaatiin dhiheessa.To browse Academia. Skip to main content. Log In Sign Up. Mohammed Jemal. Itti aansee, gorsaa koo Doktor Wandiwasan Tasfaayee, nuffii tokko malee yeroo fi hubana isaanii wareeganii gorsa haala qorannichi kun itti dalagamuu qaburratti naaf laataniif galanni lapheerraa madde isaan haagahu. Gorsa hamilee koo jabeechuuf naa laateef abbaa koo Luba Siyyum Bayyanaa galanni koo haa qaqqabu.

Dhumarrattis, nuffii tokko malee barreeffama qorannoo kanaa yeroo fi hubna ishee wareegdee naaf xumurte Darartu Saaqqataa galanni koo naaf haagahu. Durduubee Qorannichaa Hima Rakkoo Qorannichaa Kaayyoo Qorannichaa Faayidaa Qorannichaa Daangaa Qorannichaa Hiika Jechootaa Hiika Caaslugaa Amala Caasluga Barsiisuu Caacculee Tooftaa Barnoota Caasluga Waliindubbii Tooftaalee Barumsa Caaslugaa Hojiilee Caasluga Waliindubbii Barsiisuu Maddawwan Gargaarsa Barnootaa Barnoota Caaslugaa Mala Qorannichaa Hirmaattota Qorannichaa Meeshaalee Walittiqaba Odeeffanno Daawwii Kutaa Gaafiifi deebii Qaaccessa Gaafannoo Barattootarraa Argame Qaaccessa Gaafannoo Barssistotarraa ArgameOromoon ummata afaan hortee Kuush dubbatu kan bahaa fi kaaba baha Afrikaa keessatti argaman keessaa isa guddaadha.

Odeeffannoon jiru akka ibsutti, ummanni Oromoo akka hawaasaatti Gaanfa Afrikaa keessa waggoota kuma baay'eedhaaf jiraacha ture Prouty et al. Bates Oromoon sanyiii duriifi jalqabumaa kaasee naannoo kana jiraachaa turedha, tarii ummattoonni naannoo baha Afrikaa kaan baayyen kan irratti erabamani. Qorattoonni seenaa baayyen gosoonni Oromoo Baale muraasni fiixee-kibbaa Itoophiyaa har'aa keessa waggaa kumaa ol jiraacha akka turan walii galu.

Qoratoonni kun Godaansi Oromoo daldalaan-dhiibbame ummata Oromoo gara bakka har'a jiraatan walakkaa fi dhihaa Itooophiyaa jaarraa 16ffaa fi 17ffaatti akka fide dubbatu. Barnoota garii. Akka seenaan ibsutti, ummanni Oromoo bulchiinsaaf Sirna Gadaa fayyadamaa ture.

Oromoon mootummoota ofbulchan muraasas qaba, kanas ummata Sidaamaa wajjin qooddata. Akka seenaan dubbatutti, walmorkiin karaa nagaa fi waraanaa ummata Oromoo fi sabootaa ollaa kan akka AmaaraaSidaamaa fi Sumaalee wajjin ture siyaasa hawaasa Oromoorratti dhiibbaa fide. Goddansi Oromoonni akka Yajuu gara kaabatti godhan, fi keessumattuu Oromoon Arsii gara lafa saba Sumaalee fi Sidaamaatti godhan baballiinsa Amaarri gara kibbaatti godhe wajjin wal fakkaata, fi siyaasa sanyii Itoophiyaa kan harraa kana boce.

seera birsaga afaan oromoo

Akkasumas, baballinni guddaan Sumaalee lafa diriiraa Ogaadeniirraa gara dhihaatti gara laga Jubaatti godhame Oromoo wajjiniin walitti bu'iinsa fide. Iddoo tokko tokkotti, Oromoonii fi Sumaalen qabeenya uummamaa fi lafa gabbata irratti walitti bu'aa turan. Qorataan seenaa Riichaardi Paankirasti odoo humnoonni Yuurooppi hin dhufinii fi mootummaan Itoophiyaa hin hundaa'in dura, naannon amma ItoophiyaaEertiraa fi Somaaliyaa jedhamu kana:. Tuuta mootummootaa fi bulchiinsotaa qabata, tokkoon tokkoonsaanii ofumasaaanii kan socho'an turan, garummoo warra kaani dhiibbessaa fi warra kaanin dhiibbeffamaa turan.

Bulchaan tokko bulchaa biyya biraa of eeggannoodhan ilaala garummoo yeroo baayyee kennaa fi dhaamsaa garii wal jijjiiru, tarii yoo wal waraanaa jiraatan malee. Sanyiin warra mootii karaa fuudhaa walitti hidhuun baramaadha, garuu yeroo baayyee daangaa amantii hin cabsuu.

SEERA SAGALEE FI QUBEE AFAAN OROM’OO

Karaa biraa, daldalli, garaagarummaa amantii ilaalcha keessa kan galche miti, karaan daldalaa mootummoota amantii aadaa, kiristaana, fi Islaama hordofan walitti hidha.

Hawaasni fi sabni afaan mataasaa dubbatu baayyinaan warra kaanirraa adda ta'eetu jiraata, garuu aadaa walirraa dhaalun ni jira. Kunis qarqara Galaana Diimaa fi Gaarren Itoophiyaa keessatti qofa odoo hin taane, gara kibbaa daangaa Sumaalee fi Oromoo dabalata; achittis kara-deemtonni dhuma jaarraa 19ffaa keessa garas deeman hawaasa daldalu kan afaan baayyee dubbatu arganiiru.

Wagga kurnan jalqabaa jaarraa 19ffaa keessaa, mootummaan Oromoo sadi'i InaariyaaGommaa fi Gumaan cimanii dhufan. Naannoon kun walumatti lafa-Oromoo jedhamee yoo beekkamu lafa walakeessaa fi kibba Itoophiyaa qabata, kunis yeroo amma lafa sabni Oromoo hin taane irra jiraatu of keessatti qabata. Gumaachi Oromoo Itoophiyaa hundeessuu keessatti yoo ilaallame, Goobana Daaccii waraana geggeessudhaan mootummoota bilisummaan jiraachaa turan Itoophiyaa jalatti galcheera.

Goobanaan Minilik jala galuudhan mootummoota Oromoo baayyee cabsee Itoophiyaa jalatti galche. Sababa kanaafis Oromoonnii Goobanaa akka gantuutti ilaalu.

Ministirri Afrikaa Kibbaa seera koovid19 to'chuuf bahe cabsuun hojiirraa ari'amte

Itoophiyaan har'aa odoo hin hundaa'in dura daldallii naannoo, karaa dheeraa fi daangaa qaxxaamuru Itoophiyaa har'aa, Eertiraa fi kutaan Somaaliyaa walitti hidhee ture. Baruma kana Itoophiyaa keessa beela hamaa kan ummataa nuusa miliyoonatii ol ta'u fixetu dhufe; kanarrattis mootummaan Hayila Sillaasee tarkanfii fudhatee gargaarsi akka rabsamu eeyyamuufillee yeroo dheeraa itti fudhate.

Bara Finfinnee keessa hiriira nagaa fi fincila hojii dhaabuutu jira ture; baruma kana Gurraandhala keessa mootummaan Hayila Sillaasee kufee Dargiin aangoo qabate; garuu ammas kaawonsiliin kun Amaaradhaan kan guuttame ture, namoota miseensa kaawonsilii kanaa keessa 25 qofatu Amaara miti. Bara mootummaan lafti baadiyyaa hundi kan mootummaa akka ta'e labse, sirna abbaa lafaas balleesse. Garuu, bu'aan kunis qonnaa waliinii kan dirqamaa, qonnaa mootummaa fi sagantaa ummata dirqamaan qubsiisuurraan kan ka'e galmaa gaa'uu dide.

Akka Biiroo Mootummoota Gamtoomanii Komishinera Olaanaa Mirga Namaatti, Oromia Support Group OSG bara hanga Hagayya tti Oromoonni odoo gara mana murtiitti hin geeffamin humnoota nageenyaa mootummaa Itoophiyaatin ajjeeffamaniiru, 43 ammoo mana hidhaa erga galanii booda dhabamaniiru. Bara hanga bara gidduutti qofa, Oromoonni 5, ol ta'an mootummaa karaa nagaatin warri morman ykn mormu jedhamanii shakkaman mana hidhaatti galfamaniiru. Itoophiyaa keessa gazeexessitonnii dhuunfaa fi miidiyaan bilisaa waan hin jirreef, lakkoofsi namoota hidhamanii kun kana caaluu danda'a jedha.

Miseensonnii dhaaba siyaasaa seeran galmaa'ee socho'uullee odoo hin hafin kan dhibbaa olitti lakkaawwaman mana hidhaatti akka darbaman dubbata. Uummanni Oromoo Itoophiyaakan walumaagalatti sablammoota afaan 74 dubbatan qabdu, keessatti saba isa guddaadha.

Oromoon tooftaa qonnaa aadaa duubatti hafaa ta'e kan hordofu yoo ta'u jireenyi isaanis irra caala harkaa gara afaanitti. Oromoonni muraasni naannoo magaalaa jiraatu.


comments

Leave a Reply